Tänään tuli se kauan odotettu soitto PeLalta, että adoptiopaperini ovat saapuneet Helsingistä. Menen viikon kuluttua lukemaan ne läpi ja tekemään niistä itselleni muistiinpanoja. Saapa nähdä mitä sieltä paljastuu...
Koska minulla on vilkas mielikuvitus, pyörii päässä nyt monia eri vaihtoehtoja johtuen tuosta verisukulaiseni negatiivisesta ja töykeästä reagonnista. Yksi vaihtoehto voisi olla, että olen raiskauksen tuote...tai yhden yön vahinko. Jos olen syntynyt raiskauksen tuotteena, etsin siittäjäni käsiini ja käyn kertomassa mielipiteeni asiasta, olipa se miten intensiivistä tahansa joidenkin mielestä. Jos taas yhdenyön vahinkona niin toivon, että tätä lukevat nuoret naiset osaavat käyttää ehkäisyä nykypäivänä!
Ehkä toimin liian hätiköidysti kun etsin itse synnyttäjäni ja muita sukulaisia käsiini, mutta sellainen minä vain olen; toiminnan nainen. Turhaan kai sitä odottaa, että hidas byrokratia lähtee pyörimään jos itse pystyy selvittämään asiat monta viikoa nopeammin! Itse en näe asiassa mitään erikoista tai negatiivista. Kai jokainen, joka saa tällaisen asian tietää, haluaa etsiä sukulaisensa mahdollisimman nopeasti! Miten sellainen toiminta voisi loukata ketään, kuten minulle kerrottiin? Minulla, kuten kaikilla, on oikeus tietää mistä on tullut biologisesti. Mitään rakkaus- tai edes ystävyyssuhdetta minulla ei ole tarvetta saada, ainoastaan faktatietoa.
Onhan jo ihan järkiperusteet miksi asia on tärkeä. Haluan tietää kannanko geeneissäni jotain perinnöllistä sairautta, mihin voisi vaikuttaa ennen kuin se on puhennut. Munuaista minä en tule keneltäkään pyytämään, jos sellainen tilanne joskus eteen tulisi, sitä on turha pelätä.
Olen outo, uskon henkiin ja toisiin elämiin. Uskon, että voin olla yhteydessä tiettyihin henkiin, jotka ovat olleet elämässäni hyvin läheisiä minulle ja että selvennäkijä voi nähdä asioita mistä en ole puhunut. Ennustajat ja huijarit on erikseen. Reikihoito on höpöhöpöhommaa, "energia" mitä siinä toiselle annetaan on ihan käsistä johtuvaa lämpötunnetta ja toisen ihmisen läheisyyden tunnustamista. Saman saa kun käy hierojalla. Jos joku ei usko samoihin asioihin niin ihan ok, minäkin pidän outona monia uskomuksia ja uskovaisia. Minusta Jumalaa ja Jeesusta ei ole ollut siinä muodossa kun meille koitetaan kovasti kertoa. Se on minusta outoa.
Ihminen on siitä erikoinen eläin, että jotkut näkevät asiat mustavalkoisesti ja jotkut myös ne harmaan sävyt siitä keskeltä. Minä näen niitä harmaitakin sävyjä, sen verran on elämäni aikana tapahtunut kaikenlaista, etten enää pidä asioita niin yksioikoisena tai periaatteita liian tiukkoina. Pitää osata elää ja ottaa elämä sellaisena vastaan kuin se annetaan. Minä hyväksyn sen, ettei verisukuni välttämättä ikinä halua olla kanssani tekemisissä mutta mielestäni minä en ole se, joka siinä häviää. Saan haluamani tiedot muitakin kautta kuin suoraan heiltä. Harmittaa vain, että biologiset juureni ovat niin erilaiset kuin minkälainen itse olen...tai onko se hyvä juttu, en tiedä.
Romanttisena henkilönä naivisti kuvittelin, että olisin saanut edes asiallisen vastaanoton ja edes yhden kirjeen jossa olisi selitetty asiat joista kysyin. Kirjeen olisi voinut päättää lauseeseen, ettei toivota enempää yhteydenottoja. Olisi jäänyt edes hyvä maku suuhun, nyt jäi lähinnä huono maku. No C'est la vie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mikäli haluat kirjoittaa minulle suoraan voit tehdä sen osoitteeseen iida.maalahti@gmail.com