Kun kävimme ystäväni kanssa Väestörekisterikeskuksen antamassa osoitteessa marraskuussa, sain kuulla pikkuserkultani, että minulla on vielä elossaolevia setiä sekä täti. Kirjoitin sedälleni kirjeen. Viime viikon sunnuntaina sain puhelun.
Setäni soitti minulle ja oli todella mukavan oloinen mies! Hän ei ollut kuullut minusta, tai edes aavistanut velivainaansa vieneen mukanaan mahdollisen tiedon lapsesta. Joka tapauksessa hän otti minut avosylin vastaan ja pyysi ehdottomasti käymään luonaan kesällä. Toki menen, haluan tutustua myös biologisen isäni puolen sukulaisiin. Kirjeessäni hänelle pyysin valokuvaa biologisesta isästäni, puhelimessa hän lupasi sen ja viime viikolla tuli joulukortti, jossa biologinen isäni on armeijassa parikymppisenä nuorukaisena. Olen havaitsevinani joitain samoja kasvonpiirteitä, joskaan ne eivät ainakaan nuoruuden kuvassa ole niin selvät. Pitänee verrata omaan kuvaani, jossa olisin suunnilleen saman ikäinen.
Olin viime viikon työmatkalla Helsingissä ja tapasin siellä myös "uuden" serkkuni. Hassu homma; ennen kesäkuuta minulla oli vain 7 serkkua ja nyt niitä onkin yhteensä 11! Toista serkkuani (biol. isäni puolelta) oli tarkoitus myös tavata, mutta viikko oli hektinen enkä löytänyt aikaa tuon yhden illan lisäksi hänen tapaamiselleen. Onneksi tapaaminen järjestyy varmasti tulevaisuudessa! :) Minusta on hienoa, että minulla on yhtäkkiä näin paljon sukulaisia.
Olen miettinyt tämän prosessin auki kirjoittamista kirjasen muotoon. Blogitekstien taustalla on niin paljon sellaista, mitä en ole tähän hennonnut kirjoittaa mutta haluaisin itse muistaa, että kaiken uloskirjoittaminen voisi olla hyvä ajatus. Minulla on NAF:n kautta ystävä, joka on kirjoittanut kirjan omasta adoptiostaan. Hän on minun tärkeä, tärkeä ystäväni joka ymmärtää mitä käyn läpi tässä prosessissa. Niin kirjasesta vielä, ei siitä varmasti julkista tule mutta teenpä itselleni muistoksi ja siihen saan kirjoittaa kaikki tietoni mitä minulla Kertusta on. Ja niitä on paljon, hän on ihminen, josta viranomaisilla on "mukava" nippu tietoutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mikäli haluat kirjoittaa minulle suoraan voit tehdä sen osoitteeseen iida.maalahti@gmail.com